Poliisin käytännöt jengiväkivaltaa vastaan ovat tehottomia: ”Me olemme Euroopan huonoimpia”

 

Tukholman läänin poliisi on nimittänyt tutkimusryhmän, joka tulee katsomaan lähemmin poliisin työskentelymenetelmiä jengiammuskelutapauksissa. Rikoskomissaari Gunnar Appelgren johtaa tutkimusryhmää ja selittää jo nyt, että poliisin työskentelymenetelmät ampumistutkinnoissa, ovat tehottomia, kirjoittaa paikallislehti Mitti.

 

Jokin aika taaksepäin on Tukholman läänin poliisi perustanut tutkimusryhmän, joka tulee tutkimaan kaikki murhat ja murhayritykset, jotka ovat tapahtuneet läänissä vuosina 2011 – 2017. Se käsittää noin 250 tapausta. Tämän jälkeen tulee ryhmä tarkastamaan vuoden 2018. Kaikkien murhien ja murhayritysten kartoittaminen on sitä, että saamme paremman kuvan, missä poliisi on onnistunut ja mitkä osat ovat olleet ne puutteelliset tutkimuksissa. Loppuraportti tullaan esittelemään puolessa välissä vuotta 2019.

 

Huonoin Euroopassa

 

Rikoskomissaari Gunnar Appelgrenin mukaan, erottuu Ruotsi siinä, kun kysymykset koskevat jengiampumisia ja on sitä mieltä, että tämäntyyppinen rikollisuus ei esiinny monessakaan muussa eurooppalaisessa maassa.

-Me olemme huonoimpia Euroopassa. Ei voida löytää tällaista väkivaltaa muista maista, kuten esimerkiksi saksasta, selittää Gunnar Appelgren.

 

Tutkimusryhmän selkein johtopäätös sen tarkastelussa on, että Tukholman läänin poliisilla ei ole työtapoja, jotka olisivat ajankohtaisia. Poliisitutkinta vaatii nopeampaa tahtia ja toisen laista organisaatiota. Se, että maahanmuutto pitäisi toisaalta olla yksi selityksistä, ei tarkoita sitä, että se tutkimusryhmän mielestä olisi iteestään selvyys, Appelgrenin mukaan.

-On olemassa niitä, jotka näkevät maahanmuuton jonain selityksenä ampuma-aseväkivaltaan. Jos se olisi niin, niin esimerkiksi saksassa pitäisi olla huomattavasti suurempia ongelmia, kuin itä heillä on.

 

Tarkastelut ammunoista väittävät päinvastaista

 

DN:än vuonna 2017 tekemä kartoitus osoittaa, että 53:sta tuomitusta ja 47:stä epäillystä tekijästä, ampumistapausten tutkinnassa julkisella paikalla vuodesta 2013 alkaen, oli enemmistöllä tekijöistä alkuperä ulkomailta. Henkikirjoitusrekisterin ja muiden lähteiden kautta, tutki DN miesten sukujuuria. Tuloksena oli, että 90:llä sadasta henkilöstä, oli yksi taikka molemmat vanhemmista, jotka olivat muuttaneet ruotsiin. Noin puolet näistä olivat itse tulleet ruotsiin nuorina, kun taas toiset olivat syntyneet maassa.

 

Poliisin kansallisen operaatioyksikön tiedustelupalveluyksikön johtaja, Linda Staaf, selittää DN:lle, että hän näkee yhteiskunnan negatiivisen kehityksen monilla niillä alueilla, mistä vastatulleet ovat saaneet asuntoja.

-Se, mitä me näemme, on sitä integroitumista, johon emme voi olla tyytyväisiä. Tämä on suurempi yhteiskunnallinen kysymys, kuin ainoastaan kysymys meidän virastollemme.

 

Sosiologi Amir Rostami, Tukholman yliopistosta, joka on virkavapaalla poliisista ja nykyisin opiskelee sitä, mikä saa aikaan ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan. Myöskin Rostami totesi yhteyksiä asumisalueen luonteen ja rikollisuuden muodon välillä.

-Se on tosiasia, että katujengi-ilmiö ja väkivaltaa ilmenee tietyillä alueilla ja useimmilla siellä asuvista ihmisistä, on ulkomaiset sukujuuret, sanoo hän.

 

Samnytt